Mökkeilyä ja keski-iän uhkaa..

Viikonloppu meni mökkeilyn merkeissä vanhempieni mökillä, jossa maisemat ovat pienestä pitäen saaneet tämänkin häsän rauhoittumaan.. Alla oleva kuva on viime syksyltä, ihan noin keltaista ei vielä maisema ollut, vaikka pirun kylmältä ilma tuntuikin iltaisin, kun lämpötila painui alle 8 asteen. Vesi sentäs oli siinä 18 asteen tuntumassa, joten myös tämä arkajalka uskaltautui kastautumaan järvessä saunan jälkeen.. Uimisesta ei liene voi puhua, mutta ainakin muutama veto tuli tehtyä. :)

Järvelle tuijottelun ja naistenlehtien lueskelun lisäksi lauantain ohjelmaan kuului mustikanpoimintaa. Lapsena inhosin koko hommaa (erityisesti hyttysiä ja muita örkkejä, jotka tähän elämykseen tuntuvat varsin kiinteästi kuuluvan), kun taas puolukoita poimin jo silloin koko suvulle.. Keski-ikä alkaa varmaan lähestyä, kun nyt vapaaehtoisesti suuntasin metsään ja noin tunnin poiminnan jälkeen saalis oli oheisen kuvan kaltainen, äitini suosiollisella avustuksella tosin. Reilut 10 litraa siis saaliina, valitettavasti meidän pakastin alkaa tässä vaiheessa syksyä olla niin täynnä mansikkaa, vadelmaa ja punaista viinimarjaa, että läheskään kaikkia ei saatu sinne sullottua. Niinpä loput menikin kylmäkaappiimme (lämpötila +2 astetta) odottelemaan käyttöä joka-aamuisiin smoothieihin.




Mustikka on yksi mun lempimarjoista, jos puhutaan niistä tuoreina. Pakasteesta otettuna jotain kuitenkin muuttuu, koska meinaavat aina jäädä syömättä, kun taas muut marjat löytää tiensä rahkaan, smoothieen ja leivonnaisiin. Nyt ollaankin syöty lomalta paluun jälkeen joka aamu normaalin ruisleipä-aamupalan sijaan smoothieta viimeisistä "vanhoista" marjoista ja yllättäen mustikka on ollut blenderissä mintun ja kauraleseiden sekä maidon ja rasvattoman jogurtin kaverina aikasta usein. Smoothiessa pakastetutkin mustikat tuntuu maistuvan, joten jossen innostu leipomaan mustikkamuffareita ihan urakalla ensi talven aikana, niin ainakin yksi käyttötapa on tiedossa.

Mustikoiden lisäksi mökkireissulta tuli mukana muikkua kahdessa muodossa, savustettuina ja juuri aamulla järvestä nostettuina. Savustetut menivät jo iltapalalla ja tuoreista jalostui tänään rantakalaa keitettyjen perunoiden kaveriksi. NAM! Lapsena olin niin kyllästetty kalalla, lähinnä siis muikuilla ja siialla, että kieltäydyin lopulta kokonaan sen syömisestä. Nyt nuo lapsuuden traumat on jääneet taakse ja ihan itse täysin vapaaehtoisesti kokkailen melko usein kalaa kotona. Näistä isän pyydystämistä kyllä huomaa sen tietyn makueron kaupan tiskistä ostettuihin muikkuihin verrattuna - tiettyä kranttuutta siis esiintyy edelleen. :)

Kaiken tämän mökkeilyn, marjastuksen, sienestyksen ja kalastuksen jälkeen alan kyllä oikeasti tuntemaan itseni varsin keski-ikäiseksi; ne asiat, joita nuorempana halveksuin omissa vanhemmissani, alkavat pikkuhiljaa tuntua yhä mukavammilta vaihtoehdoilta omassa elämässä. Ehkä tämäkin on jollain tavalla luontevaa, joten en nyt tämän suurempaa kriisiä ala aiheesta kehitellä.