Mange Sud - dinneröintiä välimerellisessä tunnelmassa

Käytiin lauantaina ystäväpariskunnan kanssa testaamassa Tehtaankadun helmi, Mange Sud, johon ollaan kyllä miehen kanssa ostettu monen monta lahjakorttia sukulaisille ja ystäville, mutta itseltä tuo on jäänyt testaamatta "kun se on niin kaukana". Noh, bussillahan (tai oikeastaan kahdella, nimittäin 14:a ja 18:a) sinne pääsee ihan viereen..

 Mangessa on kai aika usein erilaisia menu-tarjouksia ja sellaiseen mekin tartuttiin, nimittäin "Kaksi menua yhden hinnalla". Meidän pariskunnasta molemmat valitsi kenties carpaccion houkuttelemana Menu Bourgeoisin, joka siis sisältää seuraavat ruokalajit; carpaccio-paistetut kampasimpukat- Ibericoporsaan filee ja creme brulee. Ystäväni valitsi Menu Paysonin, joka aiheutti välitöntä annoskateutta päivän risotolla, joka oli risotto nero, eli mustekalan musteella värjättyä mustaa risottoa, jonka maku oli kyllä lähes täydellinen. Päivän kalana oli meriahventa ja myöskin se annos.näytti hyvältä. ruokien kanssa valittiin suositusviinit kellarista (55 €/hlö), kun kerran Mangen viinivalikoimia oli kehuttu ja lista olikin varsin vaikuttava. Alkudrinkkinä nautittu prosecco oli varsin namia sekin, Nimeltään Prosecco Valdobbiadene.

Carpaccio oli todella hyvä, ei mitään ennenkuulumatonta, mutta valitettavan harvoin tätä herkkua saa ylipäänsä Suomessa, joten tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä. Harvinaista kyllä, carpaccion seurana viinilasiin kaadettiin valkoviiniä, joskin varsin rotevaa sellaista, nimeltään ko. herkku taisi olla Mas Christine Blanc ja kotoisin tämä oli ranskasta. Väri oli melko vaalea. Kampasimpukat tarjottiin sienimuhennoksen kera ja taisivat olla menun parasta antia. Myös tämän kanssa tarjoiltiin valkoviiniä, tällä kertaa Italiasta, nimeltään Salcerella Tre Monti. Tämä viini oli väeriltään kauniin kullan keltaista ja tuoksultaan oikeasti kukkainen, maku sen sijaan ei vastannut tuoksua, vaan oli melko kitkerä, mutta matchasi kyllä todella hyvin kampasimpukoiden ja sienten kanssa.

Iberico-possu tarjoiltiin espanjalaisen punaviinin, Bodega Bullaksen kanssa, joka oli todella tyypillisen espanjalaisen viinin tuoksuinen ja maistui ensin hassusti suun etuosassa. Kun viini oli ilmaantunut lasissa vähän ylimääräistä, alkoi suutuntuma mennä läpi suun ja makukin syveni. Punaviini olikin valitettavasti tämän ruokalajin kohokohta, possu oli kuivaa, eikä kovin ihmeellistä muutenkaan. Jälkiruoka, Creme Brulee, ei varsinaisesti kuulu suosikkeihini, mutta erinomaisen jälkiruokaviinin kanssa ne muodostivat hienon päätöksen hyvälle illalle. Viinin nimi ei valitettavsti painunut mieleen.

Kokonaisuutena menu oli toimiva ja hyvä hinta-laatusuhteeltaan. Kahden hengen dinneri kellariviineillä, alkuskumpilla ja espressoilla tuli maksamaan 185 €. Viinit sopivat kaikkien ruokalajien kanssa erinomaisesti ja tarjoilija osasi asiansa, myös viineistä sai tietoa kaadon lomassa. Kaadot olivat myös varsin reilut, varmaan lähempänä 16 kuin 12 centtiä. Illan ainoa pettymys oli pääruoka, mutta sekään ei poista sitä tosiseikkaa, että tänne on päästävä uudestaankin. 

Huuto.nettiin

Piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä blogitauko on hyvä päättää vaatekaappien siivoukseen, once and again..

Huuto.netissä olisi taas vaatteita tarjolla, käypä täällä kurkkaamassa.

Ja blogipäivityksiä on luvassa myös ihan oikeasta elämästä - stay tuned!