Tiistain laihdutuspostaus

.. tammikuu takana ja kk:n lopulliseksi saldoksi jäi -3,5 kg. Vähän pettynyt olen hidastuneeseen tahtiin, mutta eipä tämä elämä ole puhtaalta laihdutukselta tuntunut, joten reilua (ja jatkon kannalta hyödyllistä) varmaan on, että pudotus on hidasta. :)

Positiivista tässä on ollut puolison kanssa tsemppaaminen,  ja se, ettei missään vaiheessa ole tuntunut, että olisi a) dietillä b) hirveät himot herkkuihin. Tipaton tammikuukin hujahti ohi parin shampanjalasin lipsahduksella, mutta  kokonaisuutena fiilis on koko kuukauden ollut energinen ja unet sikeitä ja rytmitkin joulun jälkeen normalisoituneet. Tällä samalla systeemillä liikuntoja unohtamatta olisi tarkoitus jatkaa, mutta ehkä ruokavalioon saattaa mahtua ravintolaruokailua ja /tai viinilasillinen silloin tällöin, koska en niistä joka tapauksessa aio loppuiäkseni luopua.

Tasaisen vahdin taulukolla tavoite, 10 kg tulisi tavoitettua maaliskuun lopussa, mutta pessimistina puhun edelleen niistä heinäkuun alun häistä. Tai ehkä kesäkuun lopusta, että jää aikaa löytää uuteen kokoon sopiva mekko. :)

Pakkastauko

.. tai oikeastaan voisi puhua lumityötauosta. Eli tämän meidän 5 perheen rivitalon lumityöt on sovittu hoidettavan kiertävällä vuorolla ja kuten lottoamis-tuuristamme voi päätellä, satoi sitä lunta meidän viime viikolle osuneella talonmiesvuorolla j-o-k-a-i-k-i-n-e-n päivä maanantaista perjantaihin. Sitä kun normi-duunipäivän ja liikuntojen jälkeen surraili kolan kanssa ympäri tonttia ja loppuviikosta nosteli lunta yhä korkeammille kohoavien lumikinosten päälle, kun mihinkään muualle sitä ei enää mahtunut, niin voin kertoa, että tämä täti oli aika puhki. Perjantaina olikin puhallettava pilliin ja jätettävä spinning väliin.

Viikonloppu tulikin sitten lööbailtua, kun lunta ei satanut (!) ja lauantaille ohjelmaan oli sujahtaneet sukulaispoikien 2-vuotissynttärit maaseudulla. Siellä menikin melkein koko päivä, käytiin tosin matkalla shoppailemassa Motonetissä, josta olis löytynyt vaikka mitä kivaa. :) Sunnuntaille oli puolestaan sovittu jo ennen vuodenvaihdetta brunssi ystävien seurassa, joten kun ennen brunssille lähtöä suoritti viikkosiivouksen (ja poikkeuksellisen mahtavan pakkassään vuoksi myös operaatio mattojen tamppauksen!), niin päivähän olikin liikuntojen kannalta jo ohi, kun kotiuduttiin brunssilta iltapäivällä.

Viime viikon liikuntasaalis jäi siis tiistain sählyyn, keskiviikon kahvakuula-venyttely-sähly-komboon ja torstain ratsastukseen. No, parempi tämäkin kuin ei mitään. Nyt alkaa vähän motivaatio tökkiä, mutta eiköhän se tästä taas. Tällä viikollakin on vähän viikonloppuohjelmaa ja lisäksi huomenna duunimatka, joten kerrat jäävät ehkä vähän vajaiksi, mutta keskiviikon jo perinteisen tehokombon lisäksi vetäisen torstaina kaksi tuntia ratsastusta putkeen. Täytyy vaan toivoa, että pakkanen ei huitele ihan mahdottomissa lukemissa silloin.

Syömiset ovat menneet omalla painollaan, viikonloppuna poikettiin askeettisesta tammikuun ruokavaliosta, kun lauantaina synttäreillä meni lihapasteija, mokkapala ja pala täytekakkua ja sunnuntain brunssilla jälkkäriksi mangokakkua. Ja heti oli sokerinhimot korkeammalla kun aikoihin, mutta reippaasti kieltäydyin jäätelön huutelulle ja popsin illalla porkkanaa. Saas nähdä, mitä vaaka näyttää huomenna, turvotusta tuntuis ainakin olevan reilusti ilmassa..

Huomenna pitäisi olla puoli kasin maissa lentokentällä, joten illalla oon varmaan kohtuullisen naatti, mutta tällä viikolla lupaan lisätä niitä kuvia ja bannerin tänne blogiin.

Vaalijännitystä

Vaali-ilta ja peloista pahin, Paavo Väyrynen 2. kierroksella näyttäisi ainakin toistaiseksi toteutuvan.
Välillä sitä ei vaan voi käsittää, mitä suomalaisten päässä liikkuu. Itsehän olen varsin epäaktiivinen poliittisesti ja äänestyskopissakin olen edellisen kerran käynyt 6 vuotta sitten presidentinvaalien 1. kierroksella.. Viime kevään eduskuntavaalien tulos toimi hyvänä herättäjänä, toista jytkyä ei enää tule, mikäli se mun äänestä jää kiinni, vaan tämä nainen marssii äänestyspaikalle nyt ja tulevaisuudessa.

Jos ei vaaleja lasketa, on viikonloppu mennyt jo perinteisen rentouttavalla tavalla. Eilen jäi liikunta väliin, kun kävin siistimässä kuontaloani luottokampaajallani ja iltapäivästä käytiin miehen kanssa matkamessuilla. Messut oli kyllä pienoinen pettymys, mutta voi tietysti johtua myös siitä, että mitään spesiaalia ei itsellä ole suunnitelmissa.. Pienoinen Kuuba-haave nosti kyllä taas päätään ja mietittiinkin, että josko vuoden 2013 talvilomalla suunnattaisiin ajassa taaksepäin ja Mojitojen luvattuun maahan. :)

Liikunnallisesti viikko oli taas varsin hyvä; tiistaina sähly, keskiviikkona viime viikon kaltainen kombo, eli kahvakuula, venyttely ja sähly II. Torstaina ratsastusta ja perjantaina spinning. Tänään käytiin vielä vetäisemässä jo vakkariksi muodostunut 1,5 tunnin iltalenkki ennen saunaan pääsyä. Kahvakuula jumiutti kropan ihan yhtä pahasti kuin viikko sittenkin (mahtavaa!!) ja ratsastus sujui kuin tanssi, harvinaisia onnistumisen elämyksiä siis.

Ruokailut on myös pysytelleet varsin terveellisinä, eilen herkuteltiin porkkanoilla ja rahkaan tehdyllä sinihomejuusto-dipillä. Nam. Pääruuaksi mies taikoi basilikalla ja fetalla täytettyjä kananfileitä ohrasuurimojen ja paistettujen tomaattien kanssa. nam. Tänään oli perinteinen kalapäivä, tällä kertaa ohjelmassa uunilohta katkaravuilla ja lisukkeena pinaattia. Jännä juttu tässä ruokavalion muutoksessa on ollut se, että nälkä ei ole ollut ja myöskään minkäänlaisia herkkuhimotuksia ei toistaiseksi ole ollut. Eilen kyllä mieli teki punaviiniä, mutta pari viikkoa pitäisi vielä kärvistellä tipattomalla. Perjantaina olisi kyllä tiedossa shampanjat yhden menestyksekkään duuniprojektin kunniaksi ja ne ajattelin kyllä juoda, olenhan ne vähintäänkin ansainnut. :)

Tiistain laihdutuspostaus

Näyttää nyt pahasti siltä, että tiistaina tulee aina laihdutuspostausta. Syynä siihen on se, että jostain syystä tiistai-aamu valikoitui vaaka-aamuksi, joten aihe on niin sanotusti huulilla heti aamusta. Pyrin siis käymään vaa'alla kerran viikossa, tiistaisin heti herättyäni. Tämä päätös siitä syystä, että joskus teini-iässä innostuin laihduttelusta vähän liikaakin ja kävin vaa'alla monta kertaa päivässä (paino tuolloin n. 59 kg..) ja sitten taas tässä välissä oli noin kahden vuoden tauko, etten käynyt vaa'alla ollenkaan (paino nousi n. 10 kg). Koetetaan nyt sitten mennä kultaista keskitietä. :)

Paino oli aamulla 78, eli taas oltiin tultu n. kilon verran alas viime viikosta. Hyvä näin. Viime viikon supertehokkuus liikunnan kanssa vähän arvelutti, mutta eipä nuo olemattomat lihakset näköjään kerää nesteitäkään.. eli kahden "laihdutusviikon" saldona - 3 kg. Ei paha. Tätä tahtia kun jatkettaisiin, niin olisin talvilomaan mennessä 10 kg kevyempi. Taitaa vaan olla niin, että tästä eteenpäin tahti hidastuu entisestään. Eli josko pitäisin tavoitteena sen kesän ja yhdet tietyt häät. Eivät siis omani, mutta sen verran läheisten ihmisten kuitenkin, että haluan olla timmissä kunnossa juhlamekossani.

Miten siis olen laihduttanut? En ole erityisemmin tuntenut olevani dietillä, olen vaan pyrkinyt noudattamaan lautasmallia työpaikan ruokalassa (puolet salaattia, 1/4 lihaa tai kalaa ja loput kasviksia/riisiä/täysjyväpastaa), jättänyt turhat hiilarit pois, lisännyt kasvisten osuutta ruokavaliossa ja vaihtanut leipäpainotteisen aamupalan raejuustolla ja mustikkakeitolla maustettuun kaurapuuroon. Lisäksi ollaan kevennetty iltasyömisiä siirtymällä keittoruokiin, kuten jauhelihakeittoon, seikeittoon, tomaattikeittoon yms. Päivässä siis kaksi lämmintä ruokaa ja välipaloina hedelmä, hapankorppu, rahkaa tms. pari kertaa päivässä. Näillä paino tuntuu ainakin toistaiseksi putoavan ja energiat riittävän hyvin rankkaankin liikuntaan, joten tällä linjalla on tarkoitus jatkaa, kunnes jotain muutosta tarvitaan. Mullahan on tässä myös tipaton tammikuu menossa, mutta se ei nyt sinänsä kauheasti varmaan ole vaikuttanut.

Viikonlopun ajatuksia

Rentouttava viikonloppu takana, taas! Eilen käytiin miehen kanssa leffassa katsomassa uusi Sherlock Holmes ja täytyy sanoa, että ainakin mulle Robert Downey Jr, Jude Law ja melkoinen toimintapläjäys huumorilla kuorrutettuna toimi. Vähän ehkä oli taas leffan pituutta venytetty liikaa mun kärsimättömälle luonteenlaadulle, mutta noin muuten - TYKKÄSIN. Leffaeväänä n. 100g Parrotsin jogurttiherkkuja ja täytyy sanoa, että niissä oli puolet liikaa. Nopeasti sitä tottuu makeanhimoisinkin laihduttaja.

Muutoin viikonloppu on koostunut urheilusta, hyvistä yöunista, viikkosiivouksesta ja kalapainotteisesta aterioinnista. Tänään listalla oli kuhaa pinaatin ja uunissa paahdettujen kasvisten (kukkakaali-parsakaali-porkkana-herne - sekoitusta) ja eilen itse (miehen) tekemää tonnikala-tomaattipastaa. Hyvää ja kevyttä molemmat.

Viikko on ollut melkoisen urheilupainotteinen, maanantai jäi ainoaksi liikuntavapaaksi. Tiistaina normaali sählvuoro, keskiviikkona varsinainen superurheilupäivä kahvakuulan, sählyn ja venyttelyn merkeissä ja torstaina ratsastusta sormet rakoilla. :) Perjantaina kävin kevyehkössä spinningissä ja eilen Bodycombatissa. Tehokkaimpana viikosta jäi mieleen kahvakuula, jota siis kokeilin ensi kertaa. Tehokkaan ja mukavan oloinen tunti tällaiselle kaksi vasenta jalkaa omaavalle jumppaajalle. Ehdottomasti mukaan viikko-ohjelmaani, kunhan vain tunnit ei olisi niin pirun täynnä. No, eiköhän se helmikuussa viimeistään rauhoitu tuo ihmisten jumppainto taas. Toinen viikon liikuntauutuuksista oli venyttely. Tuntuipa tehoavan tähän jäykkikseenkin tuo tunnin syvävenyttely. Tätäkin pitäisi harjoittaa vähintään kerran viikossa, pakko varmaan käydä tuolla ohjatussa, kun kotona en ainakaan saa aikaiseksi. Laiska mikä laiska.

 Tänään käytiin miehen kanssa reippaalla 1,5 tunnin kävelyllä saunan lämpiämistä odotellessa ja mikäs oli raikkaassa  talvisäässä tallustella luman narskuessa kivasti kenkien alla. Tykkään kyllä niin paljon siitä, että on lunta ja pakkasta. Tosin tällä viikolla ärsytystä on herättänyt lumitöitä väistelevä naapuri, jonka lumityöviikolla satoi vuorotellen vettä ja lunta ja seurauksena meidän autopaikka (joka siis sijaitsee ylämäessä) on varsinainen luistinrata. Itse meinasin jäädä pihaan torstaina ratsastukseen lähtiessäni ja mies eilen aamuna. Ja siis ärsytystä naapurin suuntaan herättää se, että jos olisi viitsinyt kolata pakkaslumet tiistaina pois, niin piha olisi ollut sula torstaina vesisateiden seurauksena. Huh. tuollaisten tyyppien pitäisi selkeästi asua kerrostalossa!

Ensi viikolla pitäisi vielä olla kohtuullisen hiljaista työpuolella, joten ajattelin vetää toisen teholiikuntaviikon perään. Viikonloppuna ohjelmassa olisivat ekat Tupperware-kutsunikin, hih.

Alaspäin

Huoh. Viikoittainen punnitus takana ja tuloksena viime tiistaihin verrattuna -2 kg, eli uudella kymmenellä ollaan! Tai vanhalla oikeastaan, viime viikkoinenhan oli ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen vierailu 80-luvulla. Nesteitähän tässä tietysti on enimmäkseen lähtenyt, mutta helpottavaa silti, ettei läski ole ikuisiksi ajoiksi tarttunut kylkiin kiinni! Tästä on hyvä jatkaa samaa tahtia hamaan kevääseen. Tavoitteena päästä eroon noin kymmenestä kilosta, eli saada paino sinne 70 kg:n hujakoille, eikä haittaa, vaikka menisi vähän allekin.

Mieskin tsemppaa tässä jutussa, joten vertaistukea on saatavilla kotona. Toistaiseksi aika maltillisilla ruokavalion muutoksilla ollaan lähdetty; herkut pois, tipaton tammikuu, illalla syödään enimmäkseen kevyitä keittoruokia ja liikunta monipuolisesti taas viikko-ohjelmaan mukaan. Tuo herkkujen poisjättö ja kasvisten tuplaaminen on varmaan se clue tässä jutussa. Tarkoituksena on siis muuttaa ruokavaliota terveellisempään suuntaan pysyvästi, ei vetää tiukkaa diettiä muutamaa viikkoa ja palata sitten takaisin vanhoihin tapoihin. Tähän "laihdutuskuuriin" ei siis kuulu totaalikieltäytyminen, eikä laihdutusjauheet, vaan terveellisellä ja mahdollisimman kevyellä perusruualla mennään. Tästä voinkin sitten muistutella itseäni, kun painonpudotus pysähtyy ja kärsimättömänä haluaisin tuloksia heti.

Sisustushimotuksia

Alunperinhän tästä oli tarkoitus tulla sisustusblogi, mutta eihän se elämä pelkkää sisustusta ole, vaan välillä tulee myös kärsittyä kroonisesta kroppa-kriisistä. Nyt ajattelin vihdoin kirjoitella jotain sisustuksesta ja aloittaa himotuksista - sekä niistä, jotka olen jo saanut toteutettua sekä niistä, jotka ovat listalla hyyyvin korkealla.

Yksi pitkäaikaisimmista haaveistani sisustuksen suhteen on Eero Aarnion Tuplakupla-valaisin, mutta ainakaan tähän nykyiseen kotiin se ei taida millään enää mahtua. Aikoinaan mietin pitkään ja hartaasti S-koon Tuplakuplan ja Design House Stockholmin Blockin välillä ja päädyin Blockiin, koska ajattelin (ja ajattelen edelleen) sen sopivan paremmin pelkistettyyn sisustukseemme. Nyttemmin Blockeja on kertynyt kaksi kappaletta ja pääsipä tuo kaikessa hiljaisuudessa blogini nimeenkin.

Toinen valaisin, jota himoitsin pitkään ja hartaasti, on Yki Nummen Lokki, jonka kotiutin edelliseen kotiimme parin vuoden mietinnän (ja lukuisien Ikea-lamppujen) jälkeen. Siinä lamppu, johon ihastuin jo lapsena sisustukseen hurahtaneen tätini luona kyläillessä ja jostain noilta ajoilta oli mieleen jäänyt itämään päätös, että jonain päivänä kyseinen klassikko koristaa oman ruokapöytäni päällystä.

Viimeisin sisustushimotus (niiden kalliimpien, saavuttamattomissa olevien, lisäksi) on Hayn DLM-pöytä. Siitä on jo yhteistuumin miehen kanssa sovittukin, että semmoinen hankitaan. Nyt ongelmana on vain, ostetaanko tuo kaikkien iltanapostelijoiden unelma valkoisena vai mustana. Molemmat värit sopisivat sisustukseemme, mutten jostain syystä oikein osaa päättää.

Jossain vaiheessa lupaan lisätä blogiin kuiva kodistamme, toistaiseksi en vaan ole saanut aikaiseksi ladata kuvia tälle miehen macille, jota käytän arkipäiväiseen surffailuun sen nopeuden ja näppäryyden ansioista. Oma Vaioni odottaa makkarissa tietoturvan päivitystä ja kuvakirjojen askarteluun tarvittavaa inspiraatiota, jonka yhteydessä lupaan lisäillä kuvia myös blogistaniaan.

Pitkä viikonloppu

Pitkä viikonloppu, eikä mitään erityistä tekemistä sovittuna - loistavaa!
Viikonloppuun onkin kuulunut pitkiä yöunia ja siitä huolimatta kohtuullisen aikaisia herätyksiä.

Maanantaina alkoi  uusi elämä ja tiistaisen vaaka-episodin jälkeen sitä oli sopivasti motivoitunut sekä liikkumaan että syömään kevyesti. Liikuttua tuli tällä viikolla neljä kertaa; tiistaina ja keskiviikkona sählyt, torstaina ratsastus ja lauantaina Bodycombat. Etenkin tuo viimeinen tuntui saavan kropan tosiaan jumiin, mutta hyvällä tavalla; tänään on tosiaan tuntunut siltä, että on niillä lihaksilla jotain tehtykin. :)

Perjantaina käytiin miehen kanssa leffassa ja onnistuttiin väistämään irtokarkkien huutelu sekä jo perinteeksi muodostuneet "yhdet" leffan jälkeen. Niiden sijaan tultiin kotiin syömään porkkanaa.
Leffana uusin Vares (Vares ja Kaidan tien kulkijat). Ei mikään elämää suurempi katseluelämys, mutta taattua aivot narikkaaan-viihdettä hauskalla sanailulla.

Eilinen menikin combatin jälkeen lumihommissa sekä leffoja katsellessa. Innostutiin vuokraamaan kolme leffaa, joista sitten katsottiin kaksi illalla ja yksi tänään aamulla. Kauhea Kankkunen II, Mr. Nobody ja Black Swan. Melko erilaiset leffat, mutta kaikki omalla tavallaan hyviä. Ja sopivan erilaisia, koska mitään noista ei olisi jaksanut katsoa yhtä enempää. Ruuaksi tehtiin ihan mahtavaa parmankinkku- guadaloupe-salaatti, johon siis noiden "pääraaka-aineiden" lisäksi tulee jääsalaattia, rucolaa, pinjansiemeniä ja parmesania. Parmankinkut paahdetaan pannulla, samoin kuin pinjansiemenet ja kaikki ainekset sekaisin. Vähän mustapippuria ja balsamicoa kylkeen ja tadaa - yksi maailmankaikkeuden parhaista salaateista on valmis.

Tänään heti herättyämme heitin pakkasesta (-14) innostuneena petauspatjan sekä täkit ja tyynyt ulos pakkaseen tuulettumaan. Mikään kun ei mielestäni voita raikkaiden petivaatteiden tuoksua ja tämä talvi onkin ollut vähän turhauttava tuulettamisen suhteen, kun on ollut niin kosteaa..  Black Swanin jälkeen kerättiin joulu pois, eli kuusesta koristeet säilöön ja ulos, imurointi, lattianpesu, pölyjen pyyhintä ja sokerina pohjalla vessojen pesu. Keittiö olis vielä siivoamatta, mutta se onkin miehen hommia.

Päivän appeena ceasar-salaattia ja naudan ulkofile-pihvi. Nam. Yksinkertaista ja NIIN hyvää. Eikä edes erityisen epätervellistä. Käytiin vielä illansuussa palauttamassa leffat ja samalla n. tunnin kävelyllä, teki hyvää ja tunsi oikein, kun kipeät lihakset alkoi aukeamaan. Nyt sauna lämpiämään ja kohti uutta viikkoa rentoutuneempana, kuin aikoihin!

81

81. Tähän asti tuo luku on muistuttanut minua ainoastaan syntymävuodestani ja olemme olleet varsin hyvissä väleissä. Niinpä järkytys oli varsin suuri, kun aamulla (noin puolen vuoden tauon jälkeen) vaa'alle astuessani tuo samainen 81 tuijotti vastaan myös vaa'an näytössä. Edellisellä kerralla vaakaa tervehtiessäni luku oli jossain 72:n tienoilla, joten shokki oli melkoinen, kun puolen vuoden tauon jälkeen oltiin ihan uudella kymmenluvulla. I'm officially fat.

Noh, yllätyshän tämä ei sinänsä ollut, loppuvuodesta vaivannut keuhkokuume ja antaumuksella nautitut jouluherkut ovat tuntuneet vyötäröllä ja reisissä, mutta ei kai kukaan voi kuukaudessa kymmentä kiloa lihoa??? Avomiehen kanssa oli puhetta terveellisemmän elämän aloittamisesta vuoden vaihteessa ja ironista kyllä, ajattelin, että ei mulla nyt niiiiiiiiin suurta tarvetta laihduttamiseen ole, kunhan nyt vähän kevennellään.. Doh.

Tästä oli tarkoitus tulla sisustukseen, ruuanlaittoon (hmm.. miksihän mulla on tämä piilevä paino-ongelma) ja sekalaisiin tarinoihin elämästä painottunut blogi, mutta sattuneesta syystä alkuvuodesta voi olla muut aiheet pinnalla.. Pelkkää laihdutusblogia en suostu aloittamaan, muutenhan juttu loppuisi alkuunsa, kun 10 kiloa hujahtaa uuden elämän alettua hetkessä, eikä laihdutettavaa enää ole. ;-)

Punnitusepisodin jälkeen mietiskelin asiaa suihkussa ja totesin, että henkisesti olen n. 65 kiloinen. Tuossa painossa en ole ollut ehkä viiteen vuoteen, mutta 70 hujakoilla pyörivä painokin on vielä ihan ok tässä pituudessa (176 cm). Olen aina ollut liikunnallinen ja normaalirutiineihini kuuluu n. 5 liikuntakertaa viikossa (salibandya, ratsastusta, kuntosalia ja erilaisia ryhmäliikuntatunteja). Miten tässä siis on päässyt käymään niin, että olen lievästi lihava? Syytän parisuhdetta. Ja loistavaa ruokaa laittavaa miestäni, jonka kokkausten ääressä olen viime aikoina viihtynyt huomattavasti lenkkipolkua paremmin.. ja toisaalta, hyvä ruokahan vaatii seurakseen viiniä ja tietysti myös jälkiruokaa. Jottei tämä nyt menisi miehen syyttelyksi, täytynee myös rehellisyyden nimissä todeta, ettei tässä enää olla ihan nuoria ja valitettavasti ruoka tuntuu tarttuvan entistä helpommin reisiin ja takapuoleen.

En yleensä tee uuden vuoden lupauksia ja tämäkin on enemmän tämmöinen shokkireaktio, kuin uudenvuoden rakettien paukkuessa tehty juhlallinen lupaus, mutta lupaan, että vuoden päästä olen lähempänä henkistä kuin nykyistä painoani.