Murussa

Käytiin tässä taannoin miehen ja ystäväpariskunnan kanssa Murussa dinneröimässä.
Eka visiitti Muruun taisi olla maaliskuussa, kun sattumalta huomattiin vapaa paikka kahdelle parin viikon varoitusajalla. Tuolloin ihastuttiin ruokaan, tunnelmaan ja ennen kaikkea palveluun - ei ihme, että tänne on lähes 3 kk:n jonotusaika!

Nytkin pöytävaraus oli tehty kohtuullisen ajoissa, kesäkuun puolen välin paikkeilla, mutta kolmea kuukautta emme tälläkään kertaa joutuneet odottamaan. Lisäksi varauksen päivittäminen kahden hengen sijaan neljälle onnistui ilman mutinoita, joten ehkä kesä ei ole vilkkainta ravintola-aikaa Helsingissäkään. Hyvin epäbloggaajamaisen tyyliin en ikinä ota ravintolaan kameraa mukaan, koska haluan nauttia ruuasta ja kokemuksesta täysillä.. Näin ollen joudutte tyytymään sanalliseen kuvailuun.

Edellisen kerran tavoin valitsimme neljän ruokalajin päivän menuun suositusviineillä. Ilahduttavinta palvelussa oli sen sydämellisyyden ja tietynlaisen huomaamattomuuden (sujuvuuden?) lisäksi sujuva englanti, jolla tarjoilijat ja sommelier kertoivat ruuista ja viineistä myös englanninkielisille ystävillemme. Mahtavaa! eikä ollenkaan niin itsestäänselvää Suomessa!

Alkuruokana saimme ankkapastramia waldorfinsalaatin ja tryffelimajoneesin kera huuhdeltuna alas todella hedelmäisen kevyellä ranskalaisella punaviinillä. Tämä oli todella hyvää, vaikken mikään ankan ystävä olekaan ja viini sopi annokseen ihan mielettömän hyvin. Pääruokana vierailupäivämme menussa oli paahdettua siikaa kampasimpukan ja kesävihannesten sekä kanttarellien kanssa. Siika oli ehdoton suosikkini menusta, aivan taivaallisen hyvän makuista ja paistettu juuri täydellisen rapeaksi olematta kuitenkaan kuivaa, nam. Myös palanpainikkeena tarjoiltu italialainen valkoviini toimi todella hyvin. Välijuustoina tarjottiin Comtea ja jotain toista ranskalaista juustoa saksalaisen Spätburgunder- punaviinin kanssa. Juustot olivat ihan hyviä, mutta edellisellä Muru-vierailulla törmäsimme kaikkien aikojen juustosuosikkiimme, Piemontelaiseen La Tor-juustoon (älkää nyt innostuko ja ostako Lentävää Lehmää tyhjäksi tästä, kiitos!), joten odotukset juustojen suhteen olivat tällä kertaa ehkä vähän liiankin korkealla. Hyvän dinnerin kruunasi viinimarjajäätelö tuoreiden marjojen ja kinuskin sekä cappucinon kanssa. Parhaat asiat ovat yksinkertaisia - ainakin jälkiruuissa tämä tuntuu pätevän, koska kesän mielijälkkärini on vaniljajäätelö ja tuoreet mansikat, Italiassa tuli vedettyä päivittäin Coppa Fragolea..

Kokonaisuutena tämä toinen Muru-kerta oli ruuan suhteen varmasti ihan yhtä hyvä kuin ensimäinenkin ja ehdottomasti tulen menemään sinne vielä monta kertaa. Toisaalta eka kerta oli jotenkin niin mahtava kokemus kaikin puolin, että odotukset tälle kerralle olivat ehkä vähän epärealistisen korkealla - joka tapauksessa Muruset pystyivät niihin vastaamaan ja edelleen voin lämpimästi heitä ja paikkaa suositella todeten hinta-laatu-suhteen olevan myös täysin kohdillaan! :)